Talven suunnitelmia ja haaveita vuodelle 2019


Tämä kirjoitus on osa omavaraisuus.orgin bloggaajien yhteispostaussarjaa. Pääset mukaan seuraamaan monen kirjoittajan omavaraisuussuunnitelmien toteutumista vuonna 2019. Uusi postaus tähän sarjaan tulee joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina.

Olemme viettäneet jonkin aikaa blogista hiljaiseloa. Itse olen ollut edelleen sairauslomalla monista eri syistä johtuen ja Urpå on tehnyt paljon töitä. Lunta on tuiskuttanut paljon ja hänkin on saanut osansa lumihommista ja kaluston korjauksista. Mehiläiset voivat talvipalloissaan hyvin ja kaikki pesät ovat vielä hengissä. Linnut käyvät joillain tarhoilla verottamassa mehiläiskantaa, mutta vielä ei ole näkynyt tikkojen hakkaamia koloja pesälaatikoissa. Mehiläishoitoa on viime vuonna haitannut hieman se, että allergisoiduin mehiläisille. Urpå ja lapset ovat olleet vastuussa mehiläisistä ja minulle on jäänyt työnjohdon rooli... Tällä hetkellä tilanne on hieman tasaantunut ja käyn mehiläismyrkyn siedätyshoidossa. Siellä myrkkyannos on saatu nyt ylläpitotasolle ja siedätyshoitoa jatketaan niin kauan, kuin minulla on mehiläisiä. Adrenaliinikynät kulkevat nyt mukanani joka paikkaan.

Talvi on meille aina rauhoittumisen ja suunnittelun aikaa. Olemmekin suunnitelleet mm. linkoomon uudistuksen, ensi kevään viljelyitä ja työtilannetta. Tyrnipensaita täytyy lisätä ja mahdollisesti uudistaa omenapuita. Viime kesänä kuolleiden (myyrien työt) Pepi-päärynäpuun, Sinikka-luumun ja kirsikan tilalle istutetaan uudet. Kestää taas monta vuotta ennen kuin satoa alkaa tulla. Harmittaa todella.

Olen miettinyt lasisesta kasvihuoneesta luopumista, vaikka se aluksi vaikutti hyvältä ajatukselta. Lasit vaan ovat inhottavia mullan joukossa, jos lasiruutu sattuu menemään jostain syystä rikki. Olenkin katsonut jo valmiiksi vähän isompia kasvihuoneita ja miettinyt jo paikkaakin. Minulla oli jokin hieno ajatus viime vuonna, mitä laitan sitten suurempaan kasvihuoneeseen kasvamaan, mutta nyt tämäkin idea on haihtunut mielestä. Täytyy tutkia muistikirjoja tarkemmin.
Mehiläispesiä lumivaipassa

Viime kesä oli harvinaisen kuiva. Mehiläispesissä kesän lämpö ja kuivuus näkyi siinä, että hunaja oli todella kuivaa ja osa hunajasta oli kuivuuden takia todella tahmeaa ja vaikea kuoria. Me kuorimme kaiken hunajan käsin. Hunajan kosteuspitoisuutta mittaamme refraktometrillä.

Meidän mehiläispesiä on ollut edellisinä kesinä pölytyspalvelua tekemässä mm. omenatarhoilla ja rypsipelloilla. Tulevana kesänä meille on tulossa lisää pölytystä kaipaavia peltoja. Minua kiinnostaisi mansikan pölytyspalvelukin kovasti, mutta toistaiseksi meillä ei ole marjatiloja pölytettävänä (paitsi tietenkin oman farmin marjat).

Farmista puheenollen.... Hirsimökki on edelleen hieman vaiheessa. Sairastumiseni on vaikuttanut elämän jokaiseen osa-alueeseen eikä valitettavasti niin positiivisesti.
Mökkeröiseen on kuitenkin nyt talvella saatu laitettua hieman ikkunoita ja puuhella on muurattu ja olemme siinä kerran tehneet ruokaakin. Sähköjä ei edelleenkään ole farmille tulossa, mutta uusi akku aurinkosähköjärjestelmään täytyy hankkia.

Vuoteen 2019 emme lataa suuria odotuksia ja yritämme edetä omien voimien ja voinnin mukaan stressaamatta pienin askelin kohti tavoitettamme.

Auto toimii lumiaurana

Lämpöä tupaan

Taustalla järvi ja vanha purettava saunarakennus

Hiihtoa mustaherukkapellolla



Kommentit

  1. Kyllä kun kevät etenee niin löytyy joko suunnitelmat tai tulee uusia haaveita kasvihuoneeseen. Harmittava tuo allergia kun olette kuitenkin paljon panostaneet mehiläisiin.

    VastaaPoista
  2. Toivottavasti löydätte mehiläisille marjatiloja. Ja onne siedätyshoitoon.

    VastaaPoista
  3. Todella harmi tuo allergia. Toivotaan, että siedätyshoito tehoaa ja arki sitä myöten helpottaa. <3

    VastaaPoista
  4. Mun täytyy kyllä urakoida jossain välissä koko tämä sinun blogisi läpi, mehiläistarhaus on todella kiinnostava aihe, ja kumminkin ihan vieras maailmansa vielä!
    Voi harmi tuota allergiaa, se varmasti on vähän kiusallinen vaiva tuossa työssä... Minua kiinnostaa, tuleeko noita pistoja kuinka paljon ja usein mehiläisten kanssa touhutessa?

    Ihan hyvä pointti kyllä tuo lasisen kasvihuoneen varjopuoli. Meille tuleva kasvihuone on lasinen, vanhoista ikkunoista tehty. Täytyy toivoa, ettei sen lasiruuduista heti kättelyssä rymäytä vuohi läpi tai lapsi viskaa kiveä lasin läpi tomaattipenkkiini :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäisinä vuosina tuli pistoja, mutta ei niitä enää usein tule. Vain silloin, jos mehiläinen on jäänyt suojavaatteisiini jumiin, kun touhuan jotain kyykyssä tai käsi koukussa.

      Poista
  5. Olisipa kiva nähdä kuvia teidän linkoomosta :) vai onkos niitä jossain täällä blogissa jo?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida olla. Facessa niitä jaoin jossain vaiheessa ja nyt linkoomo laitetaankin uusiksi :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kerro ajatuksiasi. Kommentit ovat tervetulleita :)