Kohti omavaraisempaa elämää 2020

Suuntana omavaraisuus -sarja alkaa nyt 3. kerran. Kolmas vuosi käynnistyy. Taustaa yhteispostaussarjalle löydät: https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-sarja/
Yhteispostaus ilmestyy joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Pääset kurkistamaan monen bloggaajan tavoitteita, unelmia, onnistumisia ja välillä niitä epäonnistumisiakin.
Vanha lato omenatarhalla
Vähän taustaa meistä ja mistä meidän kiinnostus omavaraisuuteen lähti löytyy täältä.
Muutamalla sanalla kerrottuna; olemme tällaisia kaupunkilaisjuurilla kasvatettuja wannabee-farmareita. Mitään suurempaa sukurasitetta tai velvollisuutta tilanpitoon tai sukutilan jatkamiseen meillä ei siis ole taustalla. Kiinnostus ruuan alkuperään ja tuotantotapoihin sai oikeastaan meidät puutarhan hoitoon, viljelemään peltoja ja pitämään eläimiä. Innostus on vain voimistunut äitiyslomilla ja hoitovapailla ollessani. Kävi niin, että nälkä kasvoi syödessä ja ostimme pienen rappiotilan. Siitäkin taitaa olla jo 6 vai 7 vuotta aikaa. Siellä ollaan yrityksen ja erehdyksen kautta harjoiteltu tilanpitoa vanhalla kalustolla, hoidettu mehiläisiä ja rakennettu hirsimökkiä.
Projektimme on siis jatkunut kymmenisen vuotta ja paisunut vain vuosi vuodelta. Varsinkin mehiläistarhaus on paisunut niin, että olemme molemmat hurahtaneet siihen, vaikka mehiläishoito oli alunperin vain minun harrastukseni, koska kävin hoitovapaalla ollessani mehiläishoidon peruskurssin. Lopulta suoritin Mustialassa mehiläistarhaajan ammattitutkinnon näyttötutkintona ja Urpå suorittaa sitä parhaillaan. Linkoomo on kertaalleen jo uusittu ja tällä hetkellä koko halli on remontin alla. Uusimme ja jaamme koko tilan toimivammaksi eri toimintoihin. Tarvitsimme ulos talvisäilytystilaa lingotuille kehille ja osastoille, joten siirsimme entisen ankkalan linkoomorakennuksen läheisyyteen. Ankkala on palvellut aikaisemmin ankkojen asumuksena lammen lähettyvillä ja sitä ennen kunnan hyötyjätekatoksena. Toisen romu on todellakin toisen aarre.

Mitä olemme suunnitelleet vuodelle 2020?

  • Tänä vuonna toivottavasti saamme hirsimökin rakentamista vietyä edes vähän eteen päin. Rakentaminen on ollut jäissä minun kuntoni takia.
  • Linkoomotilojen uusiminen valmiiksi asti ennen seuraavaa linkoamiskautta.
  • Hedelmäpuiden istutus kuolleiden tilalle. Viime kaudella saimme istutettua omenapuun, pensasmustikkaa sekä aroniaa ja saskatoonia lisää. Kirsikka- sekä luumupuu pitäisi vielä saada. Viime vuonna tuli ensimmäistä kertaa luumuja meille muualta siirrettyyn puuhun. Kannattaa näemmä aina yrittää, jos joku toinen luopuu puutarhakasveista.
  • Kokeilla kasvattaa jotain eksoottista hedelmää; vaikka viinirypäleitä, vesimeloneja tai aprikooseja. Monella täällä päin on kokemusta niiden kasvattamisesta ja olen ostanut paikalliselta pienviljelijältä hänen kasvattamiaan viinirypäleitä sekä vesimeloneja.
  • Panostaa enemmän lajeihin, jotka oikeasti tulevat syötyä ja tarkastella kriittisesti eri kasvien määrää. Kokemuksesta tiedän, että kesäkurpitsaruokiin kyllästyy aika nopeasti. Omenan prosessointiin hilloiksi ja mehuiksi voisi panostaa. Viime vuoden päätös viedä omenat mehustettavaksi mehuasemalle osoittautui erittäin hyväksi (oma kunto huomioiden).
  • Aiomme käyttää enemmän apuvoimia silloin, kun sille on tarve. Yksi ihminen ei pysty pyörittämään tätä kaikkea ja remontoimaan samalla toisen ollessa vajaakuntoinen. Urpå jäikin kesällä opintovãpaalle, jotta saadaan mehiläiset hoidettua.
  • Ehkä mahdollisesti vihdoin tulee kaneja.
  • Jätämme mehiläisvahakynttilöiden tekemisen vähemmälle ja suuntaamme vapautuvan ajan ja energian muualle.
Liukuvärjättyjä mehiläisvahakynttilöitä

Miksi omavaraistelemme?
Omavaraisemmasta elämästä on tullut meille elämäntapa ja harrastus. Itse koen, että omavaraisempi elämä tuo eräänlaista turvaa ja vapautta. Omavaraisuuteen liittyy meillä myös jonkin asteinen varautuminen, joka ei ole meille mitään maailman loppuun varautumista, vaan ihan arkista kotivaran ylläpitoa ja sitä, että otetaan huomioon tulevaisuus. Ajatellaan huomispäivää jo tänään, koska huomenna kaikki voi olla toisin.
Kokemus siitä, että pärjää omillaan on voimaannuttava. Omavarainen elämä vaatii paljon työtä. Kukaan ei laske tunteja eikä kulutetut tunnit näy välittömästi "palkkana". Vaaleanpunaiset lasit tippuu nopeasti pois, kun esimerkiksi jokin hajoaa, katto vuotaa, eläin katoaa tai sairastuu. Maalaisjärjelle on käyttöä.
Emme tavoittele täyttä omavaraisuutta. Meille sopivaa on edetä voimien ja mahdollisuuksien mukaan. Omavaraisuus ei ole meille päämäärä, vaan polku.

Kommentit

  1. Erittäin tärkeä pointti tuo, että kasvattaa oikeasti sellaista, mikä tulee syötyä!

    Kesäkurpitsareseptejä löytyy meikän blogista paljon. Tunnisteella "kesäkurpitsa". Paljon erilaisia ruokia, niin ei kyllästys iske! ;'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minähän voisin syödä ikuisesti kesäkurpitsaa vaikka pastan korvikkeena, mutta lapset sanoivat, että kesäkurpitsaa tulee jo korvista ulos.

      Poista
  2. Niin innolla odotan kuvia teidän linkoomosta! Ja apuvoimien käyttö on aina hyvä juttu. Omasta kokemuksesta tiedän ettei yksin vaan jaksa kaikkea mitä haluaisi jaksaa. Mukavaa kautta teille sinne!

    VastaaPoista
  3. Komppaan tuota järkikasvattelua, että kasvatetaan sitä mikä tulee käytettyä. Itsellä alussa lapanen lähti käsistä tuon saralla, myönnetään. Innoissaan sitä tuli kasvatettua jos mitä. Mutta kivaa on tosiaan sitten kokeilla uusiakin. Vesimeloni houkuttelisi itseäkin. Vissiin joskus sitä kokeilinkin, mutta joku meni pieleen.

    Mua houkuttelisi mehiläiskurssi niin kovasti, mutta se aina tuntuu jäävän pois. Ehkä, koska ei oikeen uskaltaisi ottaa isompia hommia juuri nyt lisäksi ja toiseksi, koska mehiläisten kanssa häärääminen epäilyttää edelleen, kun niiden pistot aiheuttavat aikamoisen allergisen reaktion.

    Nuo kynttilät on todella kauniita! Yleensä en erityisesti piittaa muotokynttilöistä, mutta noista sinun tekemistä täytyy sanoa, että ne ovat todella kauniita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me molemmat olemme allergisia mehiläismyrkylle. Aikaisemmin ei olla oltu, mutta sille vain pikkuhiljaa herkistyy. Minä käyn siedätyshoidossa ja luultavasti mies aloittaa tänä vuonna siedätyshoidon. Kaikille siedätyshoidosta ei kuitenkaan ole apua.

      Poista
  4. Taimien hankinnassa suositus Savonlinnan taimistolle www.taimet.net . Oli erinomainen palvelu ja avojuuriset taimet tulivat kotipihaan hyvässä kunnossa. Siellä on aprikoosejakin tarjolla! Sitä tekisi mieli itsekin kokeilla, täällä kun kuitenkin on valoisaa viileää tilaa talvetukseen. Ja saskatoon pitäisi tännekin saada. Kukkivia puita ja pensaita ei ole milloinkaan liikaa, vaikkei sitten aina saisikaan kaikkea satoa käytettyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katselinkin tuolta jo taimia. Kiva kuulla kokemuksia sieltä ostamisesta.

      Poista
  5. Omenoiden mehustaminen mehuasemalla kannattaa, jos aika on kortilla. Mutta jos teillä on jo elintarviketilat, niin miten olisi laajennus mehustamobisnekseen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä mietittiin kyllä, mutta omenoiden paras mehustuskausi sattuu juuri pahimpaan hunajan linkousaikaan.

      Poista
  6. "Omavaraisuus ei ole meille päämäärä, vaan polku." Hienosti sanottu ja niin totta. <3 Mehiläishommista lukeminen kiinnostaa, sillä jos ja kun päästään muuttamaan niin haluaisin ehdottomasti mehiläisiä! En niinkään edes hunajan tai vahan toivossa, vaan enimmäkseen siksi että saisin paaaaljon pörriäisiä pihaan. :D

    VastaaPoista
  7. Tuota on joutunut itsekkin pohtimaan että mitä sitä kasvattaa että tulee varmasti syötyä. Onneksi on muitakin syöjiä joille kyllä kelpaa. Vuohet ja kanit tykkää tuliaisista mitä puutarhasta tulee.

    VastaaPoista
  8. Niin tunnistan tuon voimaannuttavan tunteen omilla pärjäämisestä! Tunnen myös pientä ylpeyttä siitä, että tässä tuvassa osataan paljon perustaitoja, joilla pärjää, jos maailma vaikka hieman keikahtaakin - vaikka omavaraistelussa ei meilläkään ole taustalla ajatus valmistautumisesta minkäänlaiseen katastrofiin. Mutta se tunne, kun tietää, että ei menisi sormi suuhun, jos maailma ottaisi vaikka takapakkia ja monia itsestäänselvyyksiä ei olisikaan enää käsillä. 1900-luvun alussa syntynyt mummoni ja 1940-luvun taitteessa sodan alle syntyneet vanhempani ovat opettaneet taitoja, joita moni enää taitaa ja omasta maasta, omasta pihasta saadaan pieni kotivara. <3

    VastaaPoista
  9. Mehiläisbisnes on kyllä viennyt teitä vauhdilla eteenpäin. Huomasin, että olisit ollut talvipäivillä asiasta puhumassakin. Harmi, ettei se vain sattunut omaan aikataulutukseen ja matkaakin sinne länsirannalle on melkoisesti. Olisi ollut kiva olla kuulemassa.

    Meille on linkoomotilat tulossa ja ole miettinyt miten ne olisi fiksu järjestää, mitä pitäisi osata huomioida. Tällä hetkellä tilaa on noin 3 x 2 pikkuläntti verstaassa niin on vaikea kuvitella levittäytymistä 40 neliöön, joka on uuden tilan mitta. Arvaa vaan odotanko sen valmistumista��
    Toivottavasti terveyshaasteet helpottavat osaltasi ja pääset taas tekemään mitä pää haluaa, mutta kroppa ei juuri nyt jaksa. Tekevää ihmistä ei ole tarkoitettu sairastamaan.

    VastaaPoista
  10. Olen niin samoilla linjoilla kanssasi tuossa, että kasvattaa vain sitä mitä oikeasti kuluu. Olen myös ollut laiska hyödyntämään omenoita, mutta juuri sain pojalta kehuja omenahillosta jota tein kokeeksi muutaman purkin, että sitä pitää ensi syksynä tehdä saavikaupalla :) Mielestäni myös omavaraisuus on kiinteä osa varautumista, sellaista tervepäistä!

    VastaaPoista
  11. Jotenkin koen teidän pitävän maamme omavaraisuutta ylä mehiläisten kautta. On teillä kyllä tälle vuodelle taas tekemistä mutta onneksi myös avun vastaan otto ja tarve on huomioitu. Mahtavaa tätä vuotta teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi fiksua, että kasvattaa vain sitä, mitä oikeasti tulee käytettyä. Oikein hyvää ja satoisaa vuotta!

      Poista
  12. Mulle tuli syksyllä niin vahva inhoreaktio kesäkurpitsaan, että vakaasti harkitsen josko pitäisin välivuoden siitä. Harmillisesti se on yksi niistä varmimmista sadon antajista. Minulla vielä mehiläisvahanne odottaa kääreiden tekoa vaikka tarve olisi ollut monta kertaa. Odotan inspiraatiota.. Kiva lukea taas juttujanne!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kerro ajatuksiasi. Kommentit ovat tervetulleita :)